perjantai 8. elokuuta 2014

Kypärä päähän!


Olen aina ihaillut niitä, jotka laittavat kypärän päähän pienimmillekin pyörämatkoille. Pidempiä matkoja pyöräillessäni olen aina käyttänyt kypärää, mutta esimerkiksi matkat kouluun ja harrastuksiin ovat jo pidemmän aikaa taittuneet ilman pyöräilykypärää. Ennen vain mietin usein, että pitäisi hankkia uusi kypärä, ja pitäisi alkaa käyttää sitä päivittäin ja..  Pitäisi, pitäisi ei kuitenkaan auta, vaan on ryhdyttävä tuumasta toimeen. Kävimmekin isin kanssa eilen ostamassa minulle pyöräilykypärän. Pidän tosi paljon tämän uuden kypäräni mallista ja väristä. Kypärän ulkonäköhän ei tietty ole tärkeintä, vaan se, että se sopii omaan päähän hyvin, ja on näin mahdollisimman suojaava. Mutta koska pyöräilykypärissä on nykyään useita eri malleja sekä aivan ihania värejä ja kuviointeja, miksei valitsisi sellaisen, joka myös miellyttää omaa silmää.
     

Nyt lukion alettua koulumatkani piteni, ja koulumatkojen lisäksi kuljen kaikkialle muuallekin pyörällä. Käyn tanssiharkoissa, kaupungilla ja kavereiden luona pyörällä, ja matkaa kertyy päivittäin aika paljon. 
Kaiken lisäksi olen aika aamu-uninen arkisin, ihan koulupäivän ensimmäisille tunneille saakka. Hämärinä aamuina väsyneenä ja kiireessä pyöräillessä refleksit eivät tosiaan ole parhaimmillaan, ja riski esimerkiksi olla huomaamatta autoa tai toista pyöräilijää on huomattavasti suurempi.

  
On tosi yleinen tapa ajatella, että ei minulle nyt mitään voi tuon lyhyen matkan aikana käydä, reittikin on ihan tuttu. Koskaan ei kuitenkaan voi ennustaa tulevaa, ja kaikenlaiset onnettomuudet tulevat aina yllätyksenä. Mikäli jotain oikeasti sattuu, asiat saavat ihan uudet mittasuhteet. Silloin esimerkiksi kampaus, jonka kypärä saattaa lytistää, ei merkitse enää yhtään mitään. Kaikille on varmasti selvää, miten herkkä ihmisen pää oikeasti on, ja miten vain yksi isku saattaa muuttaa koko elämän, niin kauhealta kun se kuulostaakin. Vaikkei kypärä yksin voi suojata ihan koko pään ja niskan aluetta, ovat useat tapaukset osoittaneet, miten tärkeä suoja kypärä on onnettomuustilanteessa ollut.



En tiedä onko kyse vaan siitä, että pahin, ala-asteen loppu ja yläasteen alkupuoli (jolloin siis kaikki oli minusta niin hirveän noloa), ovat nyt takanapäin, mutta minusta tuntuu että kypärän käyttö on pikkuhiljaa saanut uutta arvostusta. Ainakaan minusta ei tunnu enää yhtään nololta laittaa kypärää päähän, päivastoin. Kypärä ei todellakaan tee kenestäkään typerän näköistä. 

Samalla esittelyssä päivän kouluasu:
Converset , tulianen 
Globe Hope -laukun sain aikoinaan NouHätä -kilpailusta
Hame , H&M basics
Villatakki , kirppis
Rannekorut kirppikseltä ja Barcelonasta
Mexx-toppi , kirppis
Kypärä, Nutcase

Älä siis anna typerien ''pottakommenttien'' estää sinua suojaamasta omaa, arvokasta päätäsi, äläkä jätä kypärää laittamatta vain peläten muiden suhtautumista. Huomaat pian, että moni muukin on valinnut kypärän käytön. Laita kypärä rohkeasti päähän, ja kannusta myös läheisiäsi laittamaan. Fiksuutta on laittaa kypärä päähän

 ps. kuvissa kypärä jäi minulla vähän liian taakse. Asian huomattuani vaihdoin siihen ohuemman otsapehmusteen, ja kypärä asettui juuri oikeaan kohtaan. Kannattaa olla tarkka kypärän oikeanlaisen päähän asttamisen suhteen! :)

40 kommenttia:

  1. Ihana kun teit tällaisen postauksen! Koska kypärä ja pää on tärkeitä asioita, ja se tosiaan on totta että yksikin kolhu voi olla se viimeinen..
    Mutta hyvä että olet ottanut kypärän käyttöön myös lyhyillä matkoillakin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Niimpä, pieni vaivahan se vain on, mutta voi koitua todella tärkeäksi :)

      Poista
  2. vautsi oot kyllä arvostettava nuori nainen!:)

    VastaaPoista
  3. Tosi ihana kun teit tästä aiheesta postauksen! Pitkille kuin lyhyillekin pyöräilymatkoille kypärä on täyttä plussaa, ja nykyään myydään tosi sieviä ja kauniin värisiä kypäriä! :) Nyt kun aloitin koulun kaupungissa, niin olisi hyvä pyöräillessä käyttää sitä kypärää. Itselläni ei ole täällä vielä edes pyörää, mutta jos sillä alan kulkemaan, niin pyöräilykypärän hankinta on tarkoituksena, tämä postaus toi lisävarmuutta! :) <3 Kiitos ihanasta postauksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle itsellesi ihanasta kommenttista<3 Kaupungeissa kypärät tuntuvat olevan nykyään yleisempiä kuin ennen, mikä on kyllä tosi hyvä juttu. Eikun siis vaan kypärän hankintaan! :)

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! :)

    Ihan muusta kysyisin tässä vielä: Haluat lääkikseen, jota itsekin harkitsen. Onko sulla myös pitkä matematiikka valinnaisena ja jos on kuinka tärkeänä sen koet tukemaan fysiikan opintoja lääkistä varten? Tiedätkö joitain , jotka ovat lääkikseen pääseet lyhyellä matikalla?

    Tiiuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. vaikka et multa varsinaisesti kysynyt hih niin vastaan silti;) eli mulla olisi myös haaveena lääkis tulevaisuudessa. meillä opettajat ovat sanoneet että ilman pitkää matematiikkaa on melko vaikeaa fysiikan loppu kurssit mutta ei mahdotonta!:) minä en tiedä ketään kuka olisi lyhyellä matikalla lääkikseen mutta luulen sen olevan kuitenkin mahdollista lisäopiskelujen kanssa. uskon kuitenkin että jos lääkikseen aijot, helpompi tie on pitkän matematiikan kanssa entä opetella samat asiat itse:). tähän kypärä asiaan sinulle vielä pisteet lempi! itselläni tämä asia ollut mielesså pitemmän aikaa ja nyt päätin että huomenna on hankinnan aika! kiitos tsemppauksesta ja ihanasta blogista sinulle ja ihanaa syksyä:)!

      Poista
    2. itse tiedän useita jotka ovat päässeet lääkikseen lyhyellä matikalla. Mutta totta kyllä, helpompaa on lukea pitkä matikka, siitä on enemmän apua (tosin lääkikseen ei vaadita montaakaan matikan asiaa, joita ei lyhyessä matikassa opetettaisi). Tiedän tämän sillä oon käynyt lääkiksen valmennuskurssin, ja siellä oli monia lyhyen matikan lukeneita, jotka pääsivät yliopistoon sisään tänä vuonna. Jos vain saa fysiikan hyvin haltuun, ei ole loppupelissä väliä sillä onko käynyt lyhyen vai pitkän matikan lukiossa.

      Poista
    3. Kiitti vastauksista anonyymit! Täytyy pohtia asiaa. Itse olen jo lukion suorittanut. Sain viis ällää. (Viis vain kirjoitinkin.) Luin pitkän fysiikan, pitkän kemian ja pitkästi bilsaakin. Ylioppilasvuodesta on jo aikaa, mutta nyt haluan vaihtaa alaa. Matikka oli 10, mutta se olikin vain lyhyt.

      Nyt pitäis alkaa opettelemaan uudestaan noita vaadittavia aineita, mutta taidan jättää tuon pitkän matikan opettelematta, koska sitä ei varsinaisesti kysytä. Täytyy katsoa joudunko menemään aikuislukioon kertaamaan tarvittavia aineita vai rittääkö kotona opiskelu.

      Tsemppiä kaikille lääkikseen pyrkiville. Aika haastavalta urakalta se tuntuu, mutta aina on mahdollisuus onnistua. :)

      Tiiuli

      Poista
    4. Kiitos kun ennätitte vastata puolestani, ei haittaa mitään, päinvastoin! On hyvä saada tällaisiin kysymyksiin useita näkökulmia ja eri kokemuksiin perustuvia mielipiteitä.
      Itse luen pitkää matikkaa, ja kuten usein sanotaankin, siitä tuntuu olevan eniten hyötyä juurikin noihin fysiikan laskuihin liittyen. Pitkä matikka ehkä tietyllä tapaa kehittää sellaista matemaattisuutta, jota laskujen ymmärtämisessä toisinaan tarvitaan. Mutta kuten sanoittekin, jos fysiikan ja sen aiheisiin liittyvät laskut kuitenkin omaksuu hyvin ''sellaisenaan'' (vaikkei pitkää matikkaa olisi käynytkään) en pitäisi ollenkaan mahdottomuutena selvitä pääsykokeista. Tiedän itse muutamia, jotka ovat päässeet lääkikseen lyhyellä matikalla :)

      Ja kiitos vielä kypäräpostaukseen liittyvistä kommentteista! :)

      Poista
  5. Hyvä postaus! :) Itsekin olen miettinyt tuota kypärän hankkimista, ennen ei olisi tullut mieleenkään kun oli muka niin noloa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Niimpä, ajattelin itsekin aiemmin niin. Kypärän käyttäminenhän on kaikkea muuta kuin noloa: Se vain kertoo siitä, että arvostaa omaa päätään ja terveyttään :)

      Poista
  6. Teetkö kysymyksiin sen vastauspostauksen? :) syötkö paljon karkkia/suklaata:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä ''roikkuu'' enää muutama kysymys, joihin vastaaminen vaatii vähän enemmän aikaa ja keskittymistä :) Arkena syön sellaisia epäterveellisempiä herkkuja korkeintaan kerran viikossa, toisinaan vielä harvemmin, mutta on myönnettävä, että esimerkiksi lomilla useammin :D Syön kuitenkin aika pieniä määriä kerralla, (esimerkiksi karkkia korkeintaan 100g) vaikka toisinaan herkuttelenkin vähän tiuhempaan tahtiin.

      Poista
  7. Kuinka pajon painat noin:) ymmärrän jos et haluu vastata:3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se nyt sen suurempi salaisuus ole, niin (vähän näin suurpiirteisesti) siinä 55-58 välillä :)
      Tällä hetkellä painan vähän enemmän kuin esimerkiksi keväällä, koska en ole liikkunut niin paljoa kuin arkena normaalisti (tanssitunnit olivat kesätauolla) :D

      Poista
  8. Mahtava postaus, pitäisi varmaan ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa käyttäö kypärää koulumatkalla. :'--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Kannattaa ehdottomasti! Kun on jonkun aikaa käyttänyt kypärää pyöräillessä, ei enää edes haluaisi lähteä mihinkään ilman ;D

      Poista
  9. Vitsi sä oot fiksu oikeesti!

    Ois kiva jos kirjoittaisit postauksen aiheesta itsetunto. En tiiä mitä silleen ootan, mutta ois kiva kuulla sun ajatuksia siitä :) Itsellä kun se on huono ja mietin aina, mitä muut musta ajattelee ja pelkään uusia tilanteita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella paljon kommenttistasi ja postausehdotuksestasi! :) Itsetunto on tietyllä tapaa kovin laaja käsite, joten minun pitää pohtia mietteitäni siitä vähän pidemmällä aikavälillä. Jos vaan saan ajatukseni siitä ikään kuin jäsenneltyä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, voisin yrittää kirjoittaa niistä postauksen :)

      Poista
  10. Tosi kivasti kirjoitettu, arvostan! :)

    VastaaPoista
  11. Tervehdys, Lempi! Olen 7-kymppinen eläkkeellä oleva luokanopettaja. En muista, miten eksyin sivullesi pari - kolme vuotta sitten. Iloinen ja elämänmyönteinen asenteesi ikäiseksesi tytöksi sai minut seuraamaan kivoja juttujasi. Luulen, että seuraajillesi on paljon hyötyä blogistasi. Monet varmaan saavat kohotettua itseluottamustaan. Kirjoitan tämän kommentin siksi, että pistin "Kypärä päähän" -blogijuttusi FaceBookiin. En tiedä, olisiko pitänyt ensin kysyä lupaa, mutta se oli mielestäni niin hyvä ja ajankohtainen, että katsoin sen melkein velvollisuudekseni laittaa eteenpäin. Kiitos rohkeudestasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ahti!
      Ihan ensinnäkin haluan kiittää viestistäsi! Pelkät blogin kävijämäärät eivät vielä kerro mitään itse lukijoista, joten tällaiset kommenttit ovat todella ilahduttavia. Näin blogin kirjoittajan näkökulmasta on mielenkiintoista ja mukavaa tietää, ketä kaikkia blogin lukijakunta pitääkään sisällään.
      Tietenkin postauksen saa jakaa. Tulee oikein hyvä mieli, kun oma teksti on jonkun mielestä jakamisen arvoinen. Mukavaa syksyä turvallisen pyöräilyn merkeissä!

      Poista
    2. Kiitos, Lempi, vastauksestasi! Lähetin muuten Iltalehdelle uutisvinkin postauksestasi. Se olisi ollut niin tärkeä juttu valtakunnallisestikin. En tiedä, ovatko ottaneet yhteyttä. Luulisin, että kun ikäisesi lähettävät juttua ikäisilleen, niin sanoma voisi mennä paremmin perille! Hyvää jatkoa Sinulle opiskeluihin ja harrastuksiin!

      Poista
  12. Hyvä postaus ja tärkeää asiaa! Kypärät on ainakin täällä isommassa kaupungissa käytössä useimmilla, mutta ei haittaisi ollenkaan vaikka loputkin kypärää vielä käyttämättömät rohkaistuisivat sitä käyttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :) Niimpä, olet ihan oikeassa!

      Poista
  13. Paljon onnea Lempi!!! :-) Ostitko muuten vielä niitä lääkiksen valmennusmatskuja? Mulla saattaisi olla tutun kautta myynnissä, varmistan vielä häneltä (kuulemma hän voisi lähettää materiaalit sinulle postitse ja maksat myöhemmin). Ilmoittelehan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :) Itseaisassa huusimme viime viikolla mamman kanssa yhtä pakettia huuto.netistä. Siinä olisi ollut paljon lukiokirjoja ja myös 2013 valmennuskeskuksen materiaali suhteellisen halvalla. Huudon voitti kuitenkin joku toinen, eli ainakaan vielä ei minulla ole materiaaleja :/
      Mukavaa kun laitoit minulle viestiä ja anteeksi kun minulla kesti näin kauan vastata tähän kommenttiin. Olisin kiinnostunut materiaaleista, niin mikäköhän on tällä hetkellä niiden laita? Onko tutullasi enää niitä jäljellä ja jos on, millä hinnalla hän suurinpiirtein voisi myydä niitä? Ymmärrän ihan kohtuullisen hintapyynnön materiaaleista, etenkin jos ne ovat suhteellisen tuoreet ja hyväkuntoiset :)

      ps. Minulle voit myös laittaa sähköpostia osoitteeseen lemp1_@hotmail.com
      Käyn tarkistamassa, ja vastaamassa sinne tulleisiin viesteihin usein :)

      Poista
    2. Kyllä ymmärtääkseni tuo valmennusmatsku on hänellä myynnissä, varmistan vielä huomenna kun tapaan hänet! :)

      Poista
    3. Kiitoksia! :) Ilmoittele sitten jos materiaali on vielä myynnissä :)

      Poista
  14. Tämä kommentti ei kyllä liity aiheeseen millään tavoin, mutta haluaisin vain kysyä yhtä asiaa! Elikkäs, haluaisin saada spagaatin enkä tiedä oikein miten/millaisilla liikkeillä sitä pitäisi tavoitella. Joten olisiko sinulla hyviä vinkkejä spagaattiin?:) esim. Kuinka usein täytyisi venytellä, kuinka kauan, millaisilla liikkeillä yms. Olisi todella kiva jos vastaisit:)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista tiettyä määrää (esim kuinka monta kertaa viikossa venytttelee) on vähän vaikea arvioida, koska jotkut ovat ihan luonnostaankin ''venyvämpiä ja vanuvampia'' kuin toiset. Jos et juurikaan venyttele esimerkiksi harrastusten puolesta, kokeile aloittaa kevyesti venyttelemällä esimerkiksi 3-4 kertaa viikossa. Itse spagaatin venytykseen olennaisimmin vaikuttavat takareiden, lonkankoukistajan ja pakaran venyvyys. Suosittelen kuitenkin venyttelemään tasapuolisesti myös muita alaraajojen lihaksia, esimerkiksi etureittä, pohkeita ja lähentäjiä. Netistä löytyy tosi hyvin ohjeita googlettamalla, esimerkiksi ''takareisi venytys''. Niissä on yleensä kuva venytyksestä, ja myös venytyksen suositusaika. Muista aina lämmitellä hyvin ennen venyttelyä ja muista että kärsivällisyys palkitaan! :)

      Poista
  15. Tykkään tosi paljon sun blogista mut mua vaan ärsyttää kun sulla menee usein yli 10 päivää vastata näihin kommentteihin.. Tulee vaan vähän sellai olo ettet kauheesti välitä sun lukijoista :/

    VastaaPoista
  16. Mä kans toivoisin että vastaat kommentteihin vähän nopeemmin. Tietenkään ei parissa päivässä tarvii vastata, mutta jos se venyy ihan hirveesti niin en ees muista tulla katsomaan mitä oot mahdollisesti kommentoinut mulle. Ainakin olisi kiva että vastaat kysymyksiin suht nopeasti jottei ne jää roikkumaan viikkotolkulla. Muuten tämä blogi on kyllä aivan ihana!

    VastaaPoista
  17. Sitä ei huomaakaan, kuinka äkkiä vierähtää viikko jos toinenkin, ettei ole käynytkään koneella. Haluaisin vastata jokaiseen kommenttin niin hyvin kuin vaan pystyn, ja sitten saatan venyttää aloittamista pitkäänkin, minkä ymmärrän kyllä olevan turhauttavaa, jos odottaa vastausta. Vastaamiseen menee yleensä jopa enemmän aikaa kuin kokonaan uuden postauksen tekemiseen, joten monesti valitsen jälkimmäisen, jos minulla on aikaa olla koneella.

    Olen saanut usein palautetta asiasta, joten nyt jatkossa teen niin, että vastaan aina sitä mukaan, kun kommentteja tulee, enkä tee uusia postauksia ennenkuin vanhojen kommenteihin on vastattu.

    Haluan kuitenkin yhä muistuttaa teitä siitä, että luen kaikki kommenttinne huolella, ja arvostan niitä todella paljon. Kommentoijina ette ehkä arvaakaan, kuinka paljon pienetkin kommentit motivoivat jatkamaan blogin kirjoittamista ja aina vaan uuden postauksen tekemistä.
    Ei olisi kommentteja ilman blogijuttuja, muttei myöskään juttuja ilman kommentteja. Ne nimittäin täydentävät tekstit kokonaisiksi, ja on ihan mahtavaa saada teiltä vastakaikua, erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Siksi lupaan nyt tulevaisuudessa parantaa blogiani sen asian suhteen, parhaimpani mukaan.

    VastaaPoista
  18. Heissan! Eksyin blogiisi vasta äsken, mutta tykästyin heti! :)
    Ihanaa, että joku nuori, kaunis ja ulkonäöstään huolehtiva nainen ottaa tällaisen aiheen puheeksi.
    Itse käyn yhdeksättä luokkaa ja n. viidensadan oppilaan yläkoulumme opiskelijoista alle kymmenen käyttää pyöräilykypärää. Nolous - eli se, että "ei kukaan muukaan" - ei mielestäni ole syy toimia jollakin tavalla tai jättää toimimatta. Yritän myös noudattaa omaa periaatettani. Toivon, että omana itsenään oleminen ei olisi niin paha juttu.

    Todella mukava huomata, että joku muukin nuori pitää kypärää tärkeänä!

    VastaaPoista